Muistoja menneisyydestä

Tänään muistelimme Teemun kanssa bussissa parin vuoden takaisia päiviä. Niitä päiviä, jolloin elämä olii rentoa ja linnut lauloivat. Muistelimme kuinka saimme aikoinaan oivan idean perustaa oma videopelisivusto. Ja näin Pelivoimala syntyi. Mutta, tiedättekö mikä tässä on kaikista hauskinta. Ellen olisi tutustunut muutama vuosi sitten Herra Teemuun viidennellä luokalla pukkitappelussa, Pelivoimalaa ei olisi. Osa kunniasta kuuluu siis hänelle. Me perustimme saitin yhdessä. Minä ja Teemu.

Pelivoimalan alkuaikoina mukana porukoissa oli vain minun ja Teemun lisäksi lapsuudentoverini Frade. Arvosteluja taisi olla kolme kappaletta ja sivut sijaitsivat freewebsin palvelimella. Itse asiassa ne ekat Pelivoimalan sivut taitavat olla siellä vieläkin. Kurkatkaa.

Ne olivat hyviä aikoja. Silloin istuimme koulun jälkeen Habbo Hotel Kultakalan hampurilaisravintolassa ja puhuimme niitä näitä. Silloin Habbo oli jumalattoman kova sana, kaikki kävivät Habossa. Kaikki. Myös tytöt.

Pari vuotta sen jälkeen kouluumme tuli RuneScape-villitys. Ja minä olin ainut meidän luokaltamme, kuka sitä ei pelannut. Pojista siis. Vihasin sitä saamarin peliä niin suunnattomasti, että meinasin oksentaa kun kaverini sitä tahkoivat hymy korvissa saakka. Enää ei leikitty hiekkalaatikolla, vaan pelattiin RuneScapea. Ja sieltähän nämä meidän pikku pojat oppivat sanan lol. Niinpä. LOL.

Joskus on kiva muistella asioita ja naureskella kaikille tyhmille tempauksille mitä nuorempana on tehnyt.

Ja nyt haukkaamaan iltapalaa. Heissulivei!